Schönbornin kreivi Paul Graf von Schönborn-Wiesentheid omistaa Schloss Schönbornin viinitilan Rheingaun viinialueella Saksassa. Schönbornin linnan viinitila on yksi Saksan vanhimmista viinitiloista: se on ollut Schönbornin kreivien omistuksessa vuodesta 1349 saakka. Näin ollen Schloss Schönborn on yksi maailman vanhimpia viinitiloja, joka on ollut saman suvun omistuksessa koko olemassaolonsa ajan, yhteensä 28 sukupolven verran. 

Schönbornin aatelissuvulla oli merkittävä vaikutus Rheingaun alueen ja koko Etelä-Saksan kehittymiseen vuosisatojen ajan: he toimivat alueella esimerkiksi pappeina, poliitikkoina ja alueen taloudellisina vaikuttajina. Alusta asti Schönbornin viinitila on ollut innovatiivinen; lasipullojen käyttö aloitettiin jo vuonna 1725. Talo onkin todennäköisesti viinihistorian ensimmäinen lasipullojen käyttäjä. Muullakin tapaa Schloss Schönborn thenyt viinihistoriaa; nykyhistorian kallein viini Saksassa, vuoden 1735 Johannisberger Riesling-pullo, myytiin vuonna 1987 huutokaupassa huimaan 53 000 Saksan markan (n. 27 000 €) hintaan.

Nykyään Schloss Schönbornin viinitila kattaa yhteensä 30 hehtaaria viinitarhoja, joista 95 prosentilla viljellään tällä hetkellä Rieslingiä. Schönbornin filosofia on tuottaa nykyaikaisia viinejä luontoa huomioon ottavilla viljelymenetelmillä. Vuonna 2015 aloitettiinkin merkittävät investoinnit viinitilan infrastruktuurin, teknologian ja rakennusten kehittämiseksi. Kestävyys ja vastuullinen ympäristönhoito ovat yrityksen tärkeimmät arvot. Siksi Schloss Schönborn panostaa laadukkaisiin viineihin, jotka on tuotettu luontoa kunnioittaen.

Yhdysvalloissa maataloutta ja yrityshallintoa opiskellut kreivi Paul Graf von Schönborn-Wiesentheid otti vastuulleen Schloss Scönbornin 1998 isänsä kuoleman jälkeen. Perheyritys pitää sisällään viininviljelyn ohella monipuolisesti muutakin taloudellista toimintaa, kuten historiallisten rakennusten ja museoesineiden hoitoa, metsätaloutta, maataloutta ja sahateollisuutta. Alexander von Schönborn asettui johtamaan yritystä isänsä rinnalla vuonna 2016.

Paul Graf von Schönborn-Wiesentheid omistaa myös tilan Frankenin viinialueella, Schloss Hallburgin.

Franken sijaitsee Frankfurtista itään. Se on kumpuileva alue, joka seurailee mutkittelevaa Main-jokea. Myös Schloss Hallburgin viinitilan historia ulottuu satoja vuosia taaksepäin. Schönbornin suvulle linna ja sen maat siirtyivät 1806, kun Franz Erwein von Schönborn osti Schloss Hallburgin.

Nykyään tilaan kuulu noin 35 hehtaaria viini- ja hedelmätarhoja. Viinitarhoille on istutettu tyypillisiä Frankenin alueen lajikkeita; erityisesti Silvaneria, mutta myös alueelle tyypillisiä lajikkeita kuten Riesling, Pinot Gris ja Pinot Blanc.

Tutustuaksesi tähän historiallisen aatelisperheen viineihin, voit maistaa kolme viiniä Alkon valikoimasta:

Graf von Schönborn Riesling Trocken 14,98 €

Graf von Schönborn Riesling Feinherb 15,98 €

Graf von Schönborn Weisser Burgunder Trocken 16,99 €, Frankenista Schloss Hallburgin tilalta

Viinitalon kotisivut: weingut-schloss-schoenborn.de/

Rheingaun viinialue Saksassa

Rheingaun viinialue on tunnettu vivahteikkaista Riesling-viineistään. Alueen historia viinialueena yltää ainakin 1100-luvulle, mutta mahdollisesti kauemmaskin, jo Antiikin Rooman aikaan. Johannisbergin benektiiniläismunkkien, Eberbachin luostarin sistersiläismunkkien sekä alueen aateliston harjoittama viininviljely loi perustan alueen viininviljelykselle sen nykymuodossa. Jo 1200-luvulla olivat alueen viinitarhat saavuttaneet nykyisen laajuutensa. Virallisen viinialueluokituksen Rheingau sai vuonna 1867.

Rein-joen (saksaksi Rhein) varrella sijaitseva viinialue on Saksan viinialueista pohjoisin. Se on kooltaan suhteellisen pieni, vain 3000 hehtaaria, ja se keskittyy pääasiassa Rieslingin viljelyyn, jonka osuus alueella viljeltävistä lajikkeista on noin 80 prosenttia.

Pohjoisessa Rheingau rajautuu Taunus-vuoristoon ja suurin osa viinitarhoista sijaitseekin etelään viettävillä rinteillä purojen lomassa. Vaikka alue on ilmastoltaan viileä, viiniköynnökset saavat runsaasti auringonvaloa. Rein-joki virtaa pääasiassa etelästä pohjoiseen, mutta Rheingaun kohdalla sen suunta kääntyy idästä länteen. Tämän seurauksena alueen pohjoispuolella sijaitsevat viinitarhat suuntautuvat etelään, näin köynnökset saavat mahdollisimman paljon auringonvaloa.

Auringonvalon vaikutuksesta rypäleet kypsyvät erinomaisesti, mutta viileyden ansiosta sokeripitoisuus ja alkoholipitoisuus säilyvät kohtuullisina.